Osa 7: Yrtit hyötypuutarhassa / Kipparin morsian

Mäkimeirami eli oregano

Siementen kylvö ja taimien kasvatus on vasta alkutaipaleellaan, mutta onneksi kasvun ilosta voi nauttia viherkasvien lisäksi myös kaupasta ostetuissa yrteissä. Käytämme yrttejä todella paljon ja keittiöstämme löytyy läpi vuoden mm. rosmariini ja laakerinlehti. Talviaikaan ne ilahduttavat keittiön ikkunalla ja kesäisin kasvimaalla multaan istutettuna. Talvella saa välillä jännittää miten yrtit selviävät karussa huoneilmassa, mutta enimmäkseen hyvin. Sikäli mikäli niitä ei ole syöty tyystin tyhjiksi. Suosittelen lämpimästi ostamaan kukkakaupasta välillä yrttejä, sillä niistä riittää iloa pitkäksi aikaa ja ne voi kesäksi siirtää kasvimaalle. Ne eivät vaadi kovin kummoisia olosuhteita, mutta sisällä kasvaessaan imevät toki reippaasti vettä.

Kun suunnittelet hyötypuutarhaa, muista jättää tilaa myös yrteille. Toki ne kasvavat pienessä tilassa ja hyvin myös ruukuissa, mutta yrttejä kannattaa kasvattaa niin kukkien kuin kasvimaan antienkin joukossa. Parasta yrttien kasvattamisessa on tietysti se, että pärjää kesän itse kasvattamilla yrteillä eikä mitään tarvitse ostaa kaupasta. Huippua on myös se, että yrtit houkuttelevat myös kimalaisia ja perhosia paikalle ja kasvien pölytyksestä ei tarvitse huolehtia. Yrtit hurmaavat tuoksullaan niin hyönteiset kuin minutkin. Omia suosikkejani ovat iisoppi ja mäkimeirami, vaikka ne saattavat ruoanlaitossa jäädäkin vähäisempään käyttöön. Hyötypuutarhassani osa yrteistä kasvaa aivan kävelyreittien vieressä, jolloin niihin osuessa ilmaan leijailee ihanaa tuoksua. Monilla yrteillä on myös erittäin kätevä reunustaa kukkapenkkejä. Tässä bloggauksessani keskitynkin monivuotisiin suosikkiyrtteihini, jotka ilahduttavat ja tuottavat satoa vuodesta toiseen.

Iisoppi kasvaa aivan kuvan alaosassa, laatikossa pursuilee upea krassi.

Iisoppi hurmaa kukinnollaan, joka on aluksi sininen ja muuttuu sitten violetin ja vaaleanpunaisen sävyiseksi. Iisoppia esiintyy myös valkoisena. Se on monivuotinen yrtti, jonka oksat ovat tyvestä puutuneita ja se kestää hyvin suomalaisen talven. Iisopin voi siis keväisin surutta leikata alas tai muotoilla haluamaansa muotoon. Parhaiten se viihtyy aurinkoisella paikalla, läpäisevässä hiekkamullassa. Iisopin kukinta kestää pitkään ja iisoppi sopii erittäin hyvin leikkokukaksi, se säilyy maljakossa kauniina pitkään.

Yrtin voi kasvattaa siemenestä, mutta kärsimättömien on suositeltavaa ostaa se valmiina taimena.
Iisoppia voi käyttää niin tuoreena kuin kuivattunakin erilaisiin liha-, kala- ja kanaruokiin. Lisäksi se sopii teen ainekseksi.

Mäkimeirami on sama kuin oregano, mutta käsi sydämellä voin kertoa mäkimeiramina ostetun yrtin olevan huomattavasti elinvoimaisempi puutarhassa kuin oreganona ostetun yrtin. Lajikkeet voivat siis vaihdella kovastikin. Mäkimeirami on monivuotinen ja sen talvehtiminen on sujunut vuodesta toiseen erinomaisesti. Keväisin yrtti leikataan tyngäksi. Mäkimeirami leviää kohtuullisen hyvin ja olenkin jakanut sitä useampaan paikkaan puutarhassa. Toki mäkimeirami sopii erinomaisesti myös kukkaruukkuun.

Mäkimeirami kukkii pitkään joko valkoisina tai violetteina kukkina ja samalla tavoin kuin iisoppi, sekin sopii leikkokukaksi. Perhoset pitävät siitä yhtä paljon kuin minäkin. Useimmiten käytän mäkimeiramia salaatinkastikkeisiin, salaatteihin ja grilllailtaviin kasviksiin ja lihoihin.

Rosmariini

Rosmariinin männynneulasia muistuttavat lehdet ovat kyllä huomattavasti lempeämpiä, mitä ulkonäkö antaa odottaa. Yrtti sopii hienosti niin talvisiin patoihin kuin kesäiseen grillaukseen. Rosmariinin voi saada kestämään Suomen talven, mutta itse emme ole sitä kertaakaan edes yrittäneet vaan kaivaneet rosmariinin syksyisin suosiolla ruukkuun ja vieneet kotiin parvekkeelle ja pakkasten lähestyessä nostaneet sisätiloihin. Mikäli rosmariinille olisi tarjota valoisa ja viileä paikka (10-15 astetta) talven ajaksi, talvehtiminen kyllä onnistuisi.

Rosmariini viihtyy aurinkoisella ja lämpimällä paikalla eikä pidä märkänä olemisesta. Rosmariinin kasvattaminen siemenestä vie tovin, mutta onneksi puutarhoilta saa ostettua valmiita taimia. Tai sitten täyteen kasvaneita aikuisia, joista rungollinen versio miellyttää silmääni kovasti. Sillä saa helposti puutarhaan kerroksellisuutta.

Salvia

Salvia on ihastukseni kohde, vaikken sitä niin usein ruoanlaitossa käytäkään. Se hurmaa kauniilla lehden muodollaan ja aromaattisuudellaan. Friteeratut salvianlehdet ovat suurta herkkuani ja voisin syödä niitä loputtomasti. Salviasta saa valmistettua myös herkullisen pastan voin kera ja se sopii myös lihan mausteeksi.

Salvia talvehtii parhaiten sisätiloissa, mutta jos yrtin suojaa hyvin, se kestää kyllä talvenkin. Vaikka salvian voisi kasvattaa siemenestä, olen ostanut sen valmiina. Salvia kestää kuivuutta ja varjoa ja parhaiten se viihtyy syvämultaisessa maassa.

Minttu karkuteillä

Minttuun minulla on ajoittain viha-rakkaussuhde. Hermo menee silloin, kun se yrittää valloittaa kasvupaikan kokonaan. Siksi se kannattaa eristää muista kasveista ja kukista erilleen, mintun leviämisellä ei ole mitään rajaa. Paras paikka mintulle on aurinkoinen tai puolivarjoinen alue.

Oma minttuni on monivuotinen, mutta ne voivat olla myös yksivuotisia. Esimerkiksi greippiminttu kasvoi vain yhden kesän. Mintusta saa tehtyä upean peston grillattavien kylkeen tai maustaa sillä jugurtin kastikkeeksi. Olen kuivanut minttua myös teen ainesosaksi.

Kevään ensimmäisiä ilahduttajia - lipstikka

Lipstikka eli liperi on myös monivuotinen ja se kasvaa keväisin vauhdilla. Jos ikää on kertynyt kovin, lipstikka voi kurotella parin metrin korkeuteen saakka ja korkeammaksikin. Lipstikka jakaa mielipiteitä suuntaan jos toiseen, mutta teen itse siitä vuosittain lipstikkasuolaa, joka käytännössä korvaa lihaliemen käytön. Jos keräät lehtiä, älä anna lipstikan kukkia.

Lipstikka viihtyy parhaiten puolivarjossa, sillä auringossa sen lehdet kellastuvat helposti. Tämän olen todennut omassa puutarhassanikin, mutta kellastuminen alkaa yleensä vasta helteiden aikaan. Jos sellaisia nyt sattuu ilmaantumaan. Lipstikkaa on helppo kasvattaa, sillä se sietää niin kuivuutta kuin kylmyyttäkin.

Myöskään timjamia ei sovi unohtaa, sillä upean makunsa lisäksi se torjuu etanoita ja kaalikärpäsiä. Timjami on monivuotinen, mutta en ole saanut sitä kestämään talvea. Olen kuullut, että se talvehtisi paremmin, jos satoa olisi vielä jäljellä, mutta meillä melkeinpä kaikki yrtit kynitään syksyllä putipuhtaiksi kuivausta ja pakastamista varten.

Timjami tarvitsee alleen läpäisevän ja ravinteikkaan maan sekä runsaasti aurinkoa. Alun perinhän timjami on kotoisin Välimeren seudulta, joten kuumuus ei sitä tapa. Pihallamme kasvaa myös timjamin sukulainen kangasajuruoho, mutta sitä en ole uskaltautunut syömään. Olen vain nauttinut sen värikkäästä kukinnasta.

Monivuotisiin yrtteihin kuuluvat myös rakuuna ja ruohosipuli. Jos haluat laittaa puutarhaan rakuunaa, valitse ranskalainen rakuuna, sillä se on maukkaampi eikä se kasva samanlaiseksi hujopiksi kuin venäläinen serkkunsa. Rakuuna viihtyy oikeastaan niin varjossa kuin auringossakin, mutta se ei pidä märkyydestä. Ranskalaista rakuunaa käytetään voimakkaan, hienon arominsa vuoksi salaateissa, kasvisruoissa, kastikkeissa, yrttivoissa ja juustoissa sekä liharuoissa.