Raflassa - Ravintola Penny Helsingissä

lauantai 28. lokakuuta 2017






Helsinkiin mennessä on edessä aina sama ongelma, mikäli siellä viettää aikaa enemmän kuin muutaman tunnin. Positiivinen ongelma, joka tuottaa välillä harmaita hiuksia. Eli minne mennä syömään? Lounaalle tai illalliselle ja kuinka raflat ovat auki minäkin päivänä? Tähän tilanteeseen ei tulisi koskaan päädyttyä, jos pitäytyisi vanhoissa tutuissa ja hyvissä. Luonteeni vain sattuu olemaan sellainen, että kaipaan ja haluan vaihtelua säännöllisesti kaikessa.

BasBas ja sen Staff Wine Bar ovat ehdottomia Helsinki-suosikkejani edelleen. Olen käynyt rafloissa kolme kertaa enkä vieläkään kestä sitä, että muutamat tutut asuvat naapurustossa eivätkä ole käyneet siellä koskaan tai vain kerran. Kävimme viime viikolla nuoren syyslomalaisen kanssa Helsingissä ja suunnitellut menot rajoittivat jossain määrin ravintolan valintaa. Onneksi mieleen muistui Uudenmaankadun Penny, josta olen kuullut monesta suunnasta ylistystä jo ravintolan avaamisesta alkaen. Hullaannuin paikkaan täysin ja haluan huutaa sen ääneen kaikille! Varatkaa pöytä ja menkää syömään sinne, ihanan tunnelmallinen paikka! Ruoka on loistavaa ja pulloistakin löytyy lasiin kunnon tavaraa.

Mies valitsi listalta viiriäistä, jonka suupala maistui koululaisellekin. Itse valitsin hieman yllättäen Reuben Sandwichin, joka oli järkälemäinen herkku. Vähempikin liha olisi riittänyt leivän väliin, mutta kokonaisuus juuston, hapankaalin ja suolakurkun kera oli niin loistava, että saattaisin höyrypäissäni valita sen listalta uudestaan. Valinta ei kuitenkaan ole helppo, sillä kompaktilta lounaslistalta löytyi meidän siellä ollessamme myös sahramirisottoa simpukoilla sekä tagliatellea sienillä ja pinaatilla. Pannukakkuihin ei oma vatsa venynyt alkuunkaan. Jos mä olisin sä ja olisin viikonloppuna tai viikolla Helsingissä, varaisin pöydän viipymättä.

Peruna-fenkolivuoka

perjantai 27. lokakuuta 2017




Kun kesän on kokkaillut mökillä terassilla, pimeinä vuodenaikoina pitkään uunissa hautunut ruoka houkuttelee enemmän kuin koskaan. Syksyn viimassa ja lunta odotellessa liedeltä tai uunista huokuva lämmin tuoksu ja tunnelma on tervetullutta. Suurena perunan rakastajana halusin valmistaa Jamie Oliverin uusimmasta kirjasta 5 ainekset ateriat peruna-artisokkavuokaa. Vuoka on myös oiva tapa maistatuttaa fenkolia niille, jotka eivät ole sen suurimpia faneja. Minun valmistamastani vuoasta muodostuikin peruna-fenkolivuoka, sillä fenkolia oli enemmän kuin ohjeessa. Parmesan kruunaa yksinkertaisen perunaruoan.

Jamie Oliver villitsee ihmisiä ympäri maailman edelleen, mutta itse en ole jaksanut miehestä enää kovinkaan innostua. Ehkä olen katsonut aikoinaan liian monta ohjelmaa, jonka päätähtenä on ollut Jamie. Viimeisimmästä kirjasta innostuin siksi, että siinä nimensä mukaisesti kuhunkin ruokaan käytetään vain viittä raaka-ainetta. Toki ruokiin tarvitsee mausteita, mutta oliiviöljyllä, punaviinietikalla, suolalla ja mustapippurilla pärjää kaikkien reseptien kanssa. Aivan loistavaa! Mitä yksinkertaisemmin valmistuva ruoka, sitä todennäköisemmin tulen kokkaamaan sitä. Pätee varmaan moneen muuhunkin. Kirjan ruoat valmistuvat joko puolessa tunnissa tai sitten niiden esivalmisteluun menee vartti. Sen jälkeen ruoan vain annetaan kypsyä liedellä tai uunissa.

Oman opukseni lainasin kirjastosta ja monen monta reseptiä haluan siitä vielä kokeilla. Sitä en tiedä, päädynkö ostamaan kirjan omaksikin, mutta uskaltaisin suositella tätä moneen kotiin esimerkiksi joululahjaksi.


Peruna-fenkolivuoka 6 annosta
resepti Jamie Oliverin kirjasta 5 ainekset ateriat

800 g perunoita
1-2 kokonaista fenkolia
1 prk artisokansydämiä öljyssä
50 g parmesania raastettuna
1 dl kermaa

Kuori ja puolita perunat. Lohko myös fenkolit pienempiin paloihin. Laita ainekset uunivuokaan ja lisää artisokan puolikkaat joukkoon. Lisää artisokansydämien öljyä 2 rkl ja rouhi mustapippuria joukkoon. (Lisäsin myös hieman suolaa, vaikka sitä ei reseptissä mainittu. Myöhemmin lisättävä parmesan tuo ruokaan oman suolansa.) Sekoita ja kaada 3 dl vettä joukkoon. Peitä vuoka foliolla ja paista vuokaa tunnin ajan 200 asteessa.

Sekoita puolet parmesanraasteesta ja kerma, ohenna tarvittaessa vedellä. Ota vuoka uunista tunnin paistamisen jälkeen, poista folio ja sekoita juusto-kermaseos joukkoon. Ripottele loput juustot perunavuoan pinnalle ja jatka paistamista vielä noin 20 minuutin tai kunnes perunat ovat kauttaaltaan kypsiä.

Nauti sellaisenaan salaatin kera tai paista kylkeen kasvispihvit tai kanaa.




Wien & Belvedere

lauantai 7. lokakuuta 2017





Jos tiesin haluavani käydä Schönbrunnissa Wieniin päästessäni, halusin ehdottomasti nähdä myös Gustav Klimtin Suudelman Belvederessä. Teos oli tullut aikoinaan eteen taidehistorian tunnilla diakuvana ja halusin päästä katsomaan sen paikan päälle. Olimme siis suuntaamassa Belvedereen yläosaan taiteen perässä, mutta enpä arvannut kuinka upea itse rakennuskin olisi! Sanalla sanoen hengästyttävä. Aikamoinen kesäasunto on prinssi Eugenella aikoinaan ollut! Nykyään Belvedere toimii kokonaisuudessaan näyttelytiloina. Barokkipalatsin yläosa sijaitsee alueen korkeimmalla kohdalla, joten sinne kannattaa suunnata ensimmäisenä ihailemaan myös ympärille avautuvia maisemia. Koska olin lukenut, ettei alaosa ole niin loistokas kuin yläpuoli, päätimme jättää sen väliin säästääksemme voimiamme. 







Franz Xaver Messerschmidtin upeat Päät!
Ja jos taide ei kiinnosta yhtään, Belvedereen kannattaa suunnata ihastelemaan pelkästään jo puutarhaa. Ylhäältä näkee hienosti puutarhan suurenmoisen kokonaisuuden, joka on toki viimeisen päälle mietitty, mutta samaan aikaan niin villi ja boheemi. Yksittäiset kukkapenkit kutsuivat tutkimaan lajeja lähempää ja ihastelemaan rehevän kukoistavaa kukkaloistoa! Ihanan sekavaa ja tyrmäävää katseltavaa. Rakastan sitä, että kukkien väreillä ja muodoilla korkeuseroilla leikitellään. 

Belvedere hurmasi minut täysin. Nyt valokuvia katsellessa täytynee myöntää, että jollain tapaa pidin Belvederestä kuitenkin enemmän kuin Schönbrunnista. Osa puutarhasta oli kärsinyt selvästi kovista helteistä ja auringonpoltteesta, mutta kokonaisuus oli vielä elokuun lopussakin hurmaava. 








Lue myös:
Wienin kahvilat ja aamiaiset
Wien & Schönbrunn


Wien & Schönbrunn



Siinä vaiheessa, kun tiesin meidän matkaavan Wieniin, olin innoissani ajankohdasta. Olihan kesä ja tiesin puutarhojen olevan vielä täydessä loistossaan. Toisin kuin meidän oman siirtolapuutarhan. Keisariperheen kesäpalatsissa eli Schönnbrunnissa oli siis päästävä käymään, sillä olin nähnyt upeita kuvia sen puutarhasta. Toki itse palatsikin on upea ja kävimme sisällä huokailemassa, mutta olin etukäteen kiinnostunut ennen kaikkea muotopuutarhoista ja palmuhuoneesta. Voit lukea lisää historian havinaa palatsin omilta sivuilta, en rupea satuilemaan niitä tähän erikseen. Schönbrunnissa on niin paljon katseltavaa, että alueella voisi helposti viettää koko päivän, mutta me tyydyimme vähempään ja moni paikka jäi kurkkaamatta. Harmittamaan jäi ainoastaan se, että Vienna passit eivät toimineet Orangeryn ovella eikä apua ollut lähettyvillä. Ja tietysti meillä oli juuri silloin liput palatsiin. Niin, palatsiin ei siis pääse suoraan lipunmyynnistä vaan jos kävijöitä on enemmän, sisään pääsee helposti vasta tunnin tai useamman päästä (aika tulostuu automaattisesti lippuun).

Vienna Passeista voisin myös sanoa sen verran, että meidän matkallamme ne olivat järkevä ostos. Tiesimme käyvämme palatseissa, puutarhoissa ja museoissa ja sisäänpääsymaksut ovat Wienissä paikoitellen aika suolaisia. Päädyimme näin ollen ostamaan 3 vrk liput/ 99€ / hlö. Passit saa ostettua lyhyemmällekin ajalle. Jos nähtävyydet eivät niinkään kiinnosta, passeja ei kannata ostaa.

Mutta hei katsokaa näitä kuvia! Rakastuin palatsin vasemmalla puolella sijaitsevaan Privy Gardeniin. Palatsin mittakaavaan suhteutettuna puutarha oli toki pieni, mutta oikeastihan piha oli valtava. Ja niin ihana! Sulassa sovussa sitruunapuut, villit kukkaistutukset ja puutarhaa kiertävä pergola, johon on mukava piiloutua auringolta. 








Palatsin toiselta puolelta avautuu oikeastaan itse Schönbrunnin alue suihkulähteineen, patsaineen, labyrintteineen, eläintarhoineen, maauimaloineen ja kahviloineen. Puutarha on valtavan kokoinen ja siellä voi ihan oikeasti viettää koko päivän. Vaikka paikka kuhisee turisteja, paikalliset pitävät alueesta yhtä lailla ja tulevat sinne nauttimaan piknikiä perheen kera tai hölkkäämään puistokujia ristiin rastiin. 

Privary Gardenin ja itse palatsin jälkeen suuntasimme Euroopan suurimpaan palmutaloon. Upea ikkunaruutuinen kasvihuone on todella vaikuttava niin ulkoa kuin sisältä. Mäen päällä olevan Glorietten upeine maisemineen jätimme väliin, sillä emme kerta kaikkiaan jaksaneet kävellä enempää auringon paahtaessa taivaan täydeltä. Eläinpuistojakin olemme nähneet niin monta, että päätimme suunnata hyvillä mielin lounaalle.

Schönbrunnin palatsi puutarhoineen  on Unescon perintökohde ja todella visiitin arvoinen paikka niin kesällä kuin talvella. Jos minulla olisi aikaa käydä vain yhdessä puutarhassa, suuntaisin varmaankin tänne tai lähempänä keskustaa olevaan Belvedereen.





















Lue myös:
Wienin kahvilat ja aamiaiset
Wien & Belvedere

Kanan rintaa piparjuurikastikkeella

tiistai 3. lokakuuta 2017



Lokakuu ei ole meillä lihaton vaan pyrimme syömään lihaa vähemmän läpi vuoden. Miehellä toki välillä lähtee homma aivan kädestä, jos en ole toppuuttelemassa menoa. Mieliteot menevät meillä aika usein ristiin eikä liha maistu minulle lähellekään niin paljon kuin hänelle. Kana ja broileri tekevät tässä poikkeuksen, sillä haluan melkeinpä viikottain syödä vaaleaa lihaa. Tällä kertaa broilerin himo iski viikonloppuun ja oikein perinteiseen sunnuntai-illalliseen. Paistettuja perunoita, papuja ja kanaa piparjuurikastikkeella. En voinut vastustaa uudesta keittokirjasta bongaamaani reseptiä. Nahallista kanaa ei tällä kertaa ollut ja upea paistopinta jäi haaveeksi, mutta lopputulos oli äärimmäisen herkullinen. Tämä ruoka tullaan tekemään jatkossakin! 


Kanan rintaa piparjuurikastikkeella 4 henkilölle
resepti kirjasta Good Cooking 

4 kanan/broilerin nahallista rintaa
suolaa
oliiviöljyä

1 dl kuivaa vermuttia
suolaa, mustapippuria
2 dl kermaa
50 g voita
1 kourallinen persiljaa hienonnettuna
45 g raastettua piparjuurta
1 sitruunan mehu


Mausta kananrinnat suolalla. Kuumenna öljy pannulla ja paistaa kananrintaa nahka alaspäin noin 5 minuuttia. Käännä ja paista toista puolta vielä 4 minuuttia tai kunnes pinta on saanut väriä. Mikäli käytät ruokaa ohuita rintaleikkeitä, vähennä paistoaikaa. Nosta kanat syrjään ja pidä ne lämpimänä esimerkiksi uunissa. Paksummat kananrinnat voi kypsentää loppuun uunissa. Valmista seuraavaksi kastike.

Kaada vermutti samalle pannulle, jolla paistot kanoja. Kaavi puulastalla pannu samalla puhtaaksi. Lisää suolaa, kaada kerma joukkoon ja keitä parisen minuuttia. Vähennä lämpöä ja sekoita voi joukkoon. Nosta kastike sivuun ja mausta se piparjuurella, mustapippurilla ja sitruunanmehulla.

Nosta kanat lautaselle ja kaada kastike päälle. Nauti paistettujen perunoiden ja papujen kera.

* * *
Jos pidit tästä, suosittelen kokeilemaan myös sinapilla maustettua kanaa.
Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.