Juuriselleri-omenasalaatti lämminsavulohella

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016



Bongasin kuvieni joukosta tämän herkullisen salaatin ja ikäväkseni huomasin, etten ole jakanut reseptiä teille. Virhe korjataan nyt, sillä tämä on yksi Kiran Max 30 -keittokirjan suosikkejani! Sopivan raikasta ja roiskuvaa. Selleriä ei kannata pelästyä, se on sellaisenaan raastettuna taivaallisen ihanaa! Tätä tekisi mieli juuri nyt, kun kroppa huutaa kasviksia sisäänsä eikä kesäsesongista ole vielä tietoakaan. Mukava lisä myös pääsiäis- tai joulupöytään.

Juuriselleri-omenasalaatti lämminsavulohella 2 henkilölle

1 iso juuriselleri (400 g) kuorittuna ja raastettuna
1 omena (granny smith, pink lady) leikattuna ohuiksi tikuiksi
1 pieni punasipuli suikaloituna
1 dl tuoretta lehtipersiljaa hienonnettuna
6 rkl maustamatonta paksua jogurttia
1-2 rkl sitruunanmehua
1 rkl raastettua sitruunankuorta
1 rkl hunajaa
2 tl Dijon-sinappia
suolaa, mustapippuria
250 g lämminsavulohta

Sekoita selleri, omena, sipuli ja persilja sekaisin isossa kulhossa.

Sekoita toisessa astiassa jogurtti, sitruunanmehu ja -kuori, hunaja ja sinappi kastikkeeksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja tarkista maku.

Sekoita kastike salaatin joukkoon ja anna seoksen maustua jääkaapissa. Mitä pidempään salaatti saa maustua, sen parempi. Tarjoile salaatti lämminsavulohen kanssa.

Maailman helpoin parsapiirakka

maanantai 21. maaliskuuta 2016



Jo ensimmäisen kerran valmistettuani tätä piirakkaa, nimesin tämän maailman helpoimmaksi piirakaksi. Sikäli mikäli siis käytät tähän valmista voitaikinaa. Minä nappasin pakastimesta joulun jäämistönä voitaikinalevyjä, raastoin juustoa pinnalle ja laitoin parsat päälle pötköttämään. Herkullista! Ulkonäkö olisi ollut hurmaavampi, jos minulla olisi ollut vihreää parsaa, mutta ryökäleet olivat vieneet kauppahallin viimeiset vihreät. Ensi kerralla sitten vihreä versio.

Parsa-gruyerepiirakka
resepti Martha Stewartilta

voitaikinaa
3-4 dl Gruyere-juuustoa raastettuna (tai emmentalia, fontinaa)
1 pnt tuoretta parsaa
oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
yrttejä tai salaattia koristeeksi

Sulata voitaikina, ellet valmista sitä itse. Lämmitä uuni 200 asteeseen.

Aseta taikina leivinpaperin päälle ja kaulitse siitä suorakaiteen muotoinen, noin 40 x 20 cm kokoinen. Tee veitsellä parin sentin päähän reunoista viilto (ei pohjaan asti). Tämä saa aikaan sen, että taikinan reuna kohoaa sisäosaa korkeammaksi. Pistele viiltojen sisäpuolelle jäävä osa haarukalla. Paista taikinaa noin 15 minuutin ajan.

Nosta taikina pois uunista ja levitä juustoraaste päälle. Mikäli taikina on keskeltä pullukka, painele sitä hieman lastalla leivinpeltiä vasten.

Asettele parsat päälle, pirskottele päälle oliiviöljyä ja ripottele päälle hieman suolaa ja mustapippuria. Paista piirakkaa vielä toiset 15 minuuttia tai kunnes parsat ovat pehmenneet. Koristele ja nauti heti.




Avokadoleipää dukkahilla

torstai 17. maaliskuuta 2016



Pinterestissä pörräily tuo toisinaan eteeen loistavia ideoita ja tämä avokadoleipä on ehdottomasti yksi parhaimpia. Avokadon päälle ripotellaan dukkahia ja homma on aika lailla selvä. Parasta tässä oli vielä se, että minulla oli kaapissa valmista dukkahia.

Dukkah on siis mausteseos, johon tulee erilaisia pähkinöitä, siemeniä ja mausteita. Tsekkaa Chef Santerin ohje alta. Olen aiemmin syönyt dukkahia punajuurihummuksen kanssa ja sitä voi käyttää käytännössä kaikenlaisiin ruokiin. Voit maustaa sillä salaatteja ja keittoja tai paneroida kanaa, kalaa ja lihaa. Satsille dukkahia on siis muutakin käyttöä kuin leivän mausteeksi. Tähän jää koukkuun!


Avokadoleipä dukkahilla

ruis- tai maalaisleipää
oliiviöljyä
avokadoa
sitruunan mehua
dukkahia

- paahda leipä halutessasi
- pirskottele pinnalle hieman oliiviöljyä
- viipaloi avokado päälle
- purista sitruunanmehua pinnalle ja ripottele vielä dukkahia pintaan

Dukkah

100 g cashewpähkinöitä
100 g kuorittuja manteleita
50 g pinjansiemeniä
2 rkl korianterinsiemeniä
2 rkl fenkolinsiemeniä
3 rkl paahdettua sipulia
2 tl jauhettua juustokuminaa
1 tl suolaa
1 tl ruskeaa sokeria

Paahda pähkinät ja pinjansiemenet joko paistinpannulla ilman rasvaa tai 200-asteisessa uunissa kauniin ruskeiksi. Paahda myös korianterin- ja fenkolinsiemeniä pannulla, kunnes ne tummuvat hieman ja levittävät ihanaa tuoksua keittiöön.

Murskaa pähkinät ja mausteet tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella karkeaksi rouheeksi. Säilytä mausteseos kannellisessa astiassa jääkaapissa, jotteivät pähkinät härskiinny.

Raflassa - Suomalaisen klubin herkullinen brunssi

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016



Ehdin jo iloita, etten ole saanut ympärillä jylläneitä flunssia ja tauteja itselleni, mutta toisin kävi. Pari viikkoa olen huojunut enemmän tai vähemmän taudin kourissa, mutta tällä kertaa onnekkaasti niin, että makuaisti toimii täysillä! Näin ollen uskaltauduin parin tunnin visiitille Suomalaisen klubin brunssille miehen kainalossa. Aamiaisseuraksi saimme myös Emmin ja Janican lapsineen ja miehineen. 

Käynti Suomalaiselle klubille oli elämäni ensimmäinen, vaikka olen tiennyt siellä tarjottavan arkipäivisin lounasta. Muuten ravintola on jäänyt mielessäni pimentoon ja siten myös tämä upea brunssitarjonta. Menua lukiessa alkoi hengästyttää eikä buffetpöytää katsellessakaan oikein helpottanut. Mieletön määrä erilaisia salaatteja, marinoituja kasviksia, kaloja, leipää, jogurttia, hilloja ja muuta makeaa. Emmi oli ehtinyt maistella ruokia jo ennen tuloamme ja hehkutti kovasti kasvistarjontaa. Päätin aloittaa brunssin niistä ja yritin koota hillityn annoksen. 




Maltillinen aloitus tarkoitti sitä, että suuri osa kasviksistakin piti jättää rauhaan. Ensimmäiselle lautaselle päässeet marinoidut munakoisot ja porkkanat, maa-artisokkasalaatti, tomaatti-salaatti ja papusalaatti antoivat loistavan käsityksen tarjonnasta. Luvassa oli puhtaita ja maistuvia ruokia. En ole viime aikoina käynyt juurikaan aamiaisilla ja brunsseilla omaa kotia ja hotelleja lukuun ottamatta, joten ilahduin suunnattomasti valikoimasta. Minut on helppo hurmata tarjoamalla ruokia, joita en normaalisti buffetpöydässä näe. Pekonia ei brunssilla ollut tarjolla, mutta sitä ja paria muuta ainesta on kuulemma mahdollisuus tilata erillisestä maksusta. Brunssin valikoima vaihtelee viikottain, joten nämä meidän nauttimat herkut saattavat vaihtua tyystin toisiin seuraavalla viikolla. Mikä on tietysti luonnollista, kun ruokaa valmistetaan lähituotteista sesonkien mukaan.

Tarjolla oli myös mieletön valikoima erilaisia hilloja ja tietysti ne ovat itsetehtyjä. Fenkolihillo oli jäätävän ihanaa, mutta erinomaisesti maistuivat myös kesäkurpitsa-sitruuna- ja kirsikkahillo. Ja mikä parasta, hilloja voi nautiskella niin jogurtin, croissantin kuin juustojenkin kyljessä!


Kalaruoat ovat poikkeuksetta suosikkejani eikä ne nytkään tuottaneet pettymystä. Päinvastoin. Maistoin mm. lohipiirakkaa, sillejä, silakkaa, pikkelöityä lohta, graavilohta ja samalle lautaselle lusikoin myös pikkelöityjä kasviksia ja tomaatti-paprikarehilloketta. Kyllä tällaisia kaloja saa hotellien aamiaisillakin, mutta maun kanssa ne eivät kyllä vielä tähän mennessä ole yltäneet samalle viivalle. Sanoinko jo - taivaallista!



Lihapuolta pöydässä edustivat maalaispalvi, hevosenpaisti ja kinkku-pekonipiirakka, mutta tyydyin maistelemaan niitä lähinnä miehen lautaselta. Lämpimiä ruokia maistellessa päädyin kuitenkin nostamaan lautaselle myös oman kinkkupiirakkapalasen paahdettujen bataattien ja pinaatti-kasvismunakkaan kylkeen. Näistä ehdottomasti parhaiten maistuivat bataattilohkot.

Vaikken olekaan kasvissyöjä, uskaltaisin väittää, että Suomalaisen klubin brunssin tarjonta uppoaa kasvissyöjillekin. Kasvisvalikoima on laaja eikä tarvitse tyytyä vain leivän jyrsimiseen. Oikein harmittaakin, miten monta erilaista ruokaa jäi maistamatta. En voi uskoa, että jätin syömättä mm. sitrus-pähkinäsalaattin, vaikka olen aivan hulluna sitrushedelmiin. Gluteenitonta ruokavaliota noudattavillekin on monenlaista syötävää.


Ennen jälkiruokia maistelin myös juustoja hillon kera, mutta niistä en olekaan näemmä ottanut minkäänlaista kuvaa. Eikä kenenkään pidä kuvitella, että söin vain näiden kuvien mukaiset määrät. Nousin pöydästä kyllä useaan otteeseen hakemaan lisää syötävää.

Suomalaisen klubin brunssi on myös sokerihiiren taivas. Oli pullavanukasta, pannaria, juustokakkua, unelmatorttua, suklaabrownieta, omena-mantelipiirakka, pannacottaa, keksejä jne. Tämän alla olevan juustotortun ajattelin olevan hyvinkin täyteläisen makuista, mutta suuhun päätyikin erittäin raikkaat maut. Parasta näissä makeissa herkuissa olikin se, etteivät ne olleet liian makeita. Pullavanukas tuotti ehkä brunssin ainoan pettymyksen, joten melkoista tulitusta voi todeta ruokahetken olleen. Tämä brunssi innoitti minua käymään brunsseilla vastedes hieman useammin ja taidankin suunnata kodin ulkopuolelle myös ensi viikonloppuna.




Ravintola C:stä tutut Ilkka ja Christina vastaavat yhdessä Teijan kanssa brunssista ja lounaasta Suomalaiselle klubilla. Ei siis ihme, että maut ovat kohdillaan ja asiakkaat pääsevät nauttimaan erilaisistakin makukomboista. Kiitos kovasti, tullaan toistekin!

Suosittelen lämpimästi Suomalaisen klubin brunssia ja mielestäni se sopii mainiosti niin juhlavaan kuin rentoon menoon. Oman nautinnon varmistamiseksi kannattaa varata pöytä. Nettisivujen mukaan esimerkiksi lankalauantaina, vappuna ja pääsiäisenä on luvassa päiviin sopivaa tarjontaa ja ohjelmaa.

Suomalainen Klubi
Puutarhakatu 13, Tampere
lounas (9,80 €/ 27 €)arkisin klo 11-14
brunssi (25 €) lauantaisin klo 10.30-15

P.S. Jos haluat aamiaiseksi tai brunssiksi jotain asteen verran pienempää, suuntaa Tuomiokirkonkadulle Armas Kuppilaan. Siellä tarjoillaan yksittäisiä annoksia (5-13 €) ja söimme miehen kanssa siellä viime kuussa mm. lohileipää ja kasvismunakasta. Tsekkaa alla olevat kuvat.






Sitrushedelmillä maustettu lohi

maanantai 14. maaliskuuta 2016





Lähi-itämaiset maut ovat olleet viime aikoina kielen päällä, joten kirjastosta bongattu Persiana-keittokirja lähti heti lainaan. Kahlasin kirjan läpi ja merkkailin mielenkiintoisia reseptejä ylös. Niitä on paljon! Luojalle kiitos, sillä tämän kirjan ansiosta monen päivän ruoat ovat jo tiedossa.

Alkuun tuskastelin yhtä kirjan lohireseptiä. Ainesosissa luki kuivatut ruusunlehdet. En todellakaan jaksanut lähteä metsästämään kuivattuja ruusuja ympäri kaupunkia vaan päätin jättää ne vain pois. Mausteinen lohi houkutteli eikä maku onneksi yksiin ruusuihin kaatunut! Simppeliä, mutta mausteista lohta sellaisenaan. Taisin syödä jotain vihreääkin siinä ohessa, mutta kala maistuu kyllä ihan tällaisenaankin.

Lohen valmistaminen ja paistaminen kestää vain 15 minuuttia, joten se on parasta mahdollista arkiruokaa! Kalan voi antaa halutessaan tai ajan salliessa maistua yön yli, mutta ei ole mitenkään välttämätöntä. Tärkeintä lienee kuitenkin varoa kypsentämästä lohifileitä liikaa. Itsellä meinasi käydä ohraisesti, mutta viime tipassa ehdin nykäistä kalan uunista ylös. Ylikypsän lohen tunnistaa siitä, että valkuainen pursuaa ulos. Omassa palassa kypsyys oli onneksi paksuimmasta kohdasta loistava säikähdyksestä huolimatta.

Sitrushedelmillä maustettu lohi 6 henkilölle

(4 rkl syötäväksi tarkoitetun ruusun kuivattuja terälehtiä jauhettuna)
2 tl sumakkia
1 tl jauhettua juustokuminaa
0,5 tl kanelia
1 appelsiinin raastettu kuori
1 sitruunan tai limetin raastettu kuori
3-6 rkl oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria
6 nahatonta lohifileen palaa (noin 100 g per henkilö)
sitruunalohkoja tarjoiluun

Sekoita mausteet öljyn kanssa pienessä kulhossa marinadiksi. Hiero marinadi lohifileisiin ja nosta ne lautaselle kelmun alle yön ajaksi TAI nosta ne uunipellille tai vuokaan & kypsennä heti.

Mausta kaloja vielä suolalla ja pippurilla. Paista fileitä uunissa 180 asteessa 10-12 minuuttia.

Tarjoa lisukkeeksi sitruunalohkoja ja tarjoile viher- tai couscoussalaatin kera.


Vadelma-suklaa-chiavanukas

torstai 10. maaliskuuta 2016




Tuorepuurot ovat olleet talven pimeimpinä hetkinä poissa mielestä, mutta kun törmäsin tähän Green kitchen storiesin suklaiseen chiapuuroon tai vanukkaaseen vadelmien kera, en voinut olla valmistamatta sitä. Yllättävän hyvää ja näemmä siihen voi pienempikin henkilö koukuttaa itsensä. Ohjeessa mainitaan chiapuuron säilyvän pari kolme päivää jääkaapissa, mutta puuron raikkaus kärsii niin paljon, että nauttisin itse annoksen saman päivän aikana.


Vadelma-suklaa-chiavanukas 2 henkilölle

Suklaa-chiapuuro
3 rkl chiasiemeniä
2,5 dl kaura-, manteli-, riisi- tai kookosmaitoa
1/4 tl kardemummaa
1/4 tl kanelia
1/4 tl jauhettua inkivääriä
1/8 tl jauhettua neilikkaa
1-2 rkl kaakaota
ripaus suolaa

Vadelmamousse
1 avokado
2-3 dl vadelmia
4-5 taatelia tai pätkä banaania

Päälle tuoreita vadelmia, cashewpähkinävoita (jätin pois), kookoshiutaleita tai kaakaonibsejä.
Vispaa chiasiemenet ja maito sekaisin kulhossa. Mittaa mausteet joukkoon ja sekoita hyvin. Anna puuron/vanukkaan tekeytyä 30 minuutin ajan jääkaapissa.

Valmista vadelmamousse tehosekoittimessa soseuttamalla vadelmat, avokado ja taatelit sileäksi. 

Kokoa vanukasannos lusikoimalla lasiin tai purkkiin ensin chiapuuroa ja päälle vielä vadelmamoussea. Koristele ja nauti saman tien. Chiapuuro säilyy jääkaapissa 2-3 päivää suljetussa astiassa ilman vadelmamoussea. 



Kokeile aamiaiseksi ja välipalaksi myös näitä:
Avokadopuuro
Mustikkainen vispipuuro chiasiemenistä
Sitruunainen puuro
Tuorepuuroa kaurahiutaleista ja chiasiemenistä
Vadelmainen chiapuuro


Raflassa - Näsinneula Spiced Up

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016




Arkisen tiistain kiireet vaihtuivat hyvään ruokaan bloggareiden kanssa, kun saimme kutsun tulla maistelemaan Näsinneulan Spiced Up -teemamenua. Sisälle päästyämme huomasimme ajoituksemme olevan täydellinen, sillä auringon laskiessa maisemat piirtyivät vaaleanpunaisiksi. Tässä onkin Näsinneulan ehdoton valttikortti. Mielettömät maisemat, joita pääsee ihailemaan joka suunnasta tornin kiertäessä itsensä ympäri kolmessa vartissa. Jos näkymät hengästyttävät paikallista asukkia, niin voin vain kuvitella, mitä ne tekevät turisteille.


Näsinneulan ruoka on tullut tutuksi vuosien varrella ja laatu on aina varman taattua. Ravintola on yksi Tampereen valkoisen pöytäliinan paikoista, joita ei oikein voi sivuuttaa. Suomalaisia makuja paikallisilla raaka-aineilla menun vaihtuessa aina vuodenaikojen mukaan. Olikin mielenkiintoista päästä maistelemaan maaliskuun teemamenua, joka vei itämaisiin tunnelmiin.

Alkuruoaksi söin mausteisen keiton tiikeriravuilla ja annoin miehen maistella tällä kertaa tofua. Pienoinen virhe, sillä tofu sopi keittoon paremmin kuin ravut. Onneksi pääsin kuitenkin maistille. Liemi oli mukavan lämmintä ja maustuvaa, mutta esimerkiksi inkivääriä ja tähtianista olisi saanut enemmän. Kasvissuikaleet olivat asteen verran liian pitkiä tuoden makoisaa lientä myös kasvoille. Mutta kyllä, loistava aloitus illalliselle. Tämän tyylistä keittoa pitäisi viritellä kotonakin tulille. Keiton kanssa joimme vuoden 2014 Domaine Marcel Deiss -valkoviiniä, jossa oli 13 eri rypälettä.


Pääruoaksi söin paahdettua turskaa, kampasimpukkaa ja paksoita. Vihreän currykastikkeen chilit oli kohdillaan ja poltetta juuri sopivasti. Lasissa Domdechant Werner Hochheim Riesling Classic 2012. Ei voi valittaa, kala-annos oli menun ehdoton kunkku! Ja ellen nyt ihan väärin muista, Näsinneulan kalaruoat ovat aina olleet illallisten parhaimmistoa. Viinien arvioimiseen minulla ei ole minkäänlaista saumaa, mutta hyvin ne mätsäsivät ruokiin.


Ennen jälkiruokaa oli varsinainen herkku - limellä maustettua avokadosorbettia tomaatti-oliiviöljylumella! Sokkotestissä en olisi arvannut, mitä suuhuni pistin. Samettisen pehmeää. Eräs seuralaisista olisi voinut ammentaa tätä kuulemma sammioittain.

Menu päätettiin banaanikakkuun mangolla ja kookoksella. Jälkiruoka jätti hieman kylmäksi, mutta en ollut siitä mitenkään yllättynyt, sillä makeat eivät vain ole mieleeni. Banaanikakku olisi ollut riittävä sellaisenaan, mutta kaikki söin. Tietysti. Kaverina jälkiruoalle tarjoiltiin Max Ferd. Richter Graacher Himmelreich Riesling Auslese 2012.



Ravintolan sijainti huvipuiston yhteydessä ei välttämättä ole niitä helpoimpia, mutta paikalle kannattaa vääntäytyä, sillä ruoka ei petä koskaan. Mikäli päivässä riittää tunteja enemmänkin, kannattaa vierailla myös upeassa Sara Hildénin museossa ja sen kahvilassa, joka tarjoilee Tampereen parhaita suolaisia ja makeita piirakoita. Kesäksi Särkänniemessä on luvassa ruoankin rintamalla jotain uutta, mutta siitä kuulemme hieman myöhemmin.

Spiced Up -menu on tarjolla Näsinneulassa 20. maaliskuuta saakka ja neljän ruokalajin kokonaisuus maksaa 46 euroa. Ruoka maistuu vielä paremmalta, kun otat joukon kavereita mukaan. Lisää herkullisen kuuloisia ruokia näyttää löytyvän uudelta a la carte -listaltakin.

Kiitos Näsinneula ja arjen yläpuolella mukana olleet Asikaine, Mansen muijat ja Sivumaku! Olipas päräyttävä tiistai-ilta!

Ravintola Näsinneula
Särkänniemi
avoinna ti-la 11-23.30, su 11-21.30 (tarkistathan aukiolot ravintolan sivuilta)

Budapestin synagogat

tiistai 8. maaliskuuta 2016




Yövyimme joulukuisella Budapestin reissulla Pestin puolen juutalaiskorttelissa ja samalla kadulla sijaitsi upea Rumbach utcan rauniosynagoga. Synagoga vaatisi välitöntä restaurointia, mutta näytti siltä, että mitään ei ole aivan heti tapahtumassa. Tilaan on pääsymaksu ja siellä järjestetään pieniä tilaisuuksia, mutta ennen kaikkea sitä tullaan vain ihastelemaan. En tiennyt etukäteen millaiseen rakennukseen astuin sisään, mutta upeahan se oli! Värikäs, koristeellinen, erilaisin ornamentein rakennettu synagoga on aivan jotain muuta, mihin olen omassa arjessani tai matkoillani tottunut. Kertonee siitä, miten paljon maailmaa on vielä näkemättä. Mikäli en aivan väärin muista, kävin ensimmäistä kertaa synagogassa, sillä Prahassa synagogan ovet suljettiin nenämme edestä kiinni.

Matkan toinen synagoga, Dohany utcan synagoga sijaitsi myöskin aivan kulman takana. Maailman toiseksi suurin synagoga hurmaa ja yllättää yhtä aikaa. Samassa tilassa erittäin tummaa ja pastellia, tunkkaista ja heleää. Tyydyimme vain ihastelemaan arkkitehtuuria, mutta mikäli juutalaisten historia ja ympärillä oleva juutalaiskortteli kiinnostaa enemmänkin, aina on mahdollisuus osallistua opaskierrokselle.









Hellyttävä ja taianomainen pala Budapestia, jota en suosittele jättämään väliin. Taustalla kuitenkin ikävämpi tarina, sillä juutalaiset eivät saaneet asua muualla kaupungissa. Toisen maailmansodan aikana juutalaiset suljettiin juutalaiskortteliin, entiseen ghettoon.

Tämä alla oleva veistos muistuttaa kaikista niistä unkarinjuutalaisista, jotka menettivät henkensä sekä natsien että Unkaria johtaneen puolueen johtamissa joukkosurmissa.




Lue myös:
Vinkkejä Budapestiin
- Ruokavinkit Budapestiin

Vinkkejä Budapestiin

lauantai 5. maaliskuuta 2016




Joulukuinen Budapestin reissu saa jatkoa. 

Kävimme Budan puolella vain yhtenä päivänä nähtävyyksien parissa. Nähtävää olisi toki riittänyt useammaksikin päiväksi, mutta vajaan viiden päivän matka ei siihen antanut mahdollisuuksia. Poimimme taas itseämme eniten kiinnostaneet paikat ja pistimme töppöstä toisen eteen eli kävelimme Tonavan rantaa pitkin Ketjusillan kautta Budan puolelle ja siitä funicolarella linnan pihaan ja Unkarin kansallisgalleriaan. 







Unkarin kansallisgalleria (Magyar Nemzeti Galéria) sijaitsee linnan neljässä eri siivessä jakautuen neljään kerrokseen vuosikymmenien mukaan. Ensimmäisessä kerroksessa on vanhojen kiviesineiden sekä paneelimaalausten ja puupatsaiden näyttely. Toisen kerroksen kokoelmissa on alttaritauluja, renessanssi- ja barokkitaidetta, kolmannessa kerroksessa 1900–luvun alkupuolen taidetta ja ylimmässä kerroksessa vuoden 1945 jälkeistä taidetta. Museoon kannattaakin tutustua alhaalta ylöspäin ja lopuksi sitten ihailla Kansallisgallerian kupolista Budapestin maisemia.






Matiaksen kirkko on yksi Budapestin kuuluisimpia nähtävyyksiä ja syystä. Kirkon värikäs katto on kerta kaikkisen upea eikä rakennus sisältäkään jätä kylmäksi. Minkään uskonnon lippua ei tarvitse heiluttaa, pelkästään kirkon arkkitehtuuri lumoaa. Viereistä Kalastajalinnaketta eli Halaszbastyakaan ei kannata jättää väliin, sillä molemmat kohteet ovat Budapestin nähtävyyksien aatelistoa. 












Budan puolen kohokohta oli kuitenkin Királyn kylpylä. Olin lukenut Budapestin kylpylöistä ennen matkaa ja totesin, ettei tätä reissua voida tehdä käymättä kylpylässä. Ennin hehkutettua kylpyläkokemuksiaan, päätin vähintään yhden lillumisen sisältyvän Budapestissa oleskeluun.

Päädyimme Királyn kylpylään lepuuttamaan jalkojamme Budan puolen kierroksen jälkeen. Vuokrasimme kassalta pyyhkeet ja ostimme yhteisen kabinetin vaatteiden vaihtamista varten. Uimapukujakin olisi saanut vuokrattua, mutta olin ennen lähtöä testaillut, että vanhat bikinit sujahtavat vielä päälle. Király oli loistava valinta, sillä kylpylässä oli meidän lisäksemme vain yksi turistipariskunta, joten autenttisuus oli taattua. Siellä sitä lilluttiin pappojen vierellä altaassa ja ihasteltiin tunnelmaa. Mätä kananmuna aina aika ajoittain tupsahti hajuna ilmaan rikkipitoisen veden vuoksi, mutta ei vähentänyt kokemuksen ihanuutta lainkaan.

En juurikaan pidä saunomisesta, mutta kylpylän höyrysauna oli aivan toinen juttu! Toki tiesin tämän jo entuudestaan. Pulahdin myös kylmässä vesialtaassa ja voi miten virkistävää se olikaan. Otin kaiken ilon irti, sillä tiesin pääseväni lämpimään saunaan tai altaaseen milloin vain. Altaista minulla ei valitettavasti ole kuvia, mutta kylpylän allastiloja voi vilkaista kylpylän sivuilta.

Királyn kaltainen vanhanaikainen kylpylä olisi kyllä mieleeni, sillä siellä ei todellakaan tarvitse palella eikä toisaalta uidakaan. Voi vaan lillua ja nauttia mineraalisen veden hyödyistä. Kuivat kantapäät katosivat kuin pieru Saharaan, joten veden hyöty tuli kirjaimellisesti todettua. Vedessä ollessa iho tuntuu jopa öljyiseltä eikä kylpyläreissun jälkeen tullut mieleenkään vartalon rasvaaminen. Suosittelen! Mikään luksuspaikka kylpylä ei todellakaan ole, mutta uudempaa ja fiinimpää fiilistä kaipaavien ja lapsiperheiden kannattaa suunnata Széshenyin tai Gellertin kylpylään. Huomioi kuitenkin, että kylpylöitä ei suositella alle 14–vuotiaille mineraalipitoisuuksien vuoksi.

*

Lue myös:
ruokavinkit Budapestiin
- Budapestin synagogat



Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.