Turkuun, Turussa, Turusta.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kesän ensimmäinen Suomi-visiitti on tehty. En huokaise mitenkään helpotuksesta, vaan olen innoissani siitä, että lisää on luvassa! Olen koko ikäni kolunnut Suomea ristiin rastiin ja kaikkia paikkoja en edes muista, joten vuosittain verestän muistiani puolison kanssa. Tai sitten autoilemme paikkoihin, missä emme ole aiemmin käyneet. 

Perinteisesti olemme aloittaneet kesäreissut miehen synttäreiden aikaan ja viime viikonloppuna vein miehen nautiskelemaan Turun ravintoloiden anneista. Testasimme Smörin, Mamin ja E. Ekblomin. Ruoka ja viini oli hyvää, mutta annan miehen keskittyä varsinaiseen arvosteluun. Voit lukea ravintoloista lisää täältä. Kaupungissa oli samaan aikaan Neitsytperunafestivaalit ja Tangomarkkinoiden semifinaalit, joten populaa oli liikkeellä ihan kiitettävästi. Näin ollen olikin välttämätöntä, että ravintoloihin oli pöytävaraukset tehtyinä.

Yövyimme Yliopistonkadulla modernissa, boutiquehotellissa Centro Hotellissa. Hotelli on mukava piristys ketjuhotellien annille yksinkertaisella sisustuksellaan ja loistavalla aamiaisellaan. Itseäni ihastutti eteisen säilytysjärjestelmä, joka ei kerrankin tukkinut sisääntuloa. Olenkin aina ihmetellyt massiivisia kaapistoja, joiden käyttöaste on ainakin itselläni minimaalinen. 





Aamiainen on todella hotellin ylpeyden aihe. Tarjonta on laajempaa kuin missään yöpymässäni suomalaisessa hotellissa. Perinteisten puuron, leikkeleiden ja leivän sijaan itseäni ihastutti valtava hedelmä- ja kalavalikoima. 


Olen henkeen ja vereen Tampereen tyttöjä, vaikkakin alkuperäinen savolainen. Mutta jotain Turussa osataan selkeästi paremmin kuin täällä! Torikojujen anti on huomattavasti laajempaa, kasvisten ja juuresten ohella tarjolla on myös hedelmiä ja lisäksi osa kojuista on stailattu upean näköisiksi. Kaiken ei tarvitse olla uutta ja upeaa, mutta ilomielin ostaisin värikkäiltä kojuilta ykkösluokkaista laatua. Mikä jottei. 




Kotiin palatessa kurvasimme auton Riihikoskelle vanhan tavaran liikkeeseen, Kolmeen kolikkoon. Vanhasta kyläkoulusta löytyikin uskomaton valikoima astioita eikä kotiin palattu tyhjin käsin. Tällaiset pikapysähdykset ovat olleetkin kesäreissujen parhaita anteja. Toisinaan määränpäästä on löytynyt vuosikymmenien aarteet, toisinaan lähiseudun herkkuja. 





Niin mukava kuin parin päivän irtiotto oli, parasta oli kuitenkin kotiinpaluu.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.