Terveyttä mausteista

Otin apteekista mukaani apteekin oman asiakaslehden ja kiinnitin huomiota juttuun mausteista. Keittiön kaapeista löytyy jos jonkinlaista maustetta, mutta en liiemmin ole ajatellut niiden terveysvaikutuksia. Lähinnä mausteita on tullut käytetty omaksi iloksi eli antamaan ruoalle makua. Juttuun oli haastateltu farmasian ja elintarvikekehityksen asiantuntijoita. Artikkelin mukaan useissa tutuissa mausteissa on terveellisiä eteerisiä öljyjä, jotka tappavat bakteereja ja muita taudinaiheuttajia. Tällaisia ovat mm. oregano, rosmariini, salvia, timjami, neilikka, kardemumma, inkivääri, kurkuma, anis ja fenkolinsiemen.

Tieto mausteiden vaikutuksesta terveyteen perustuu usein perimätietoon, mutta monia mausteita on tutkittu myös tieteellisen keinoin. Esimerkiksi liharuoissa käytetty salvia voi alentaa verensokeria ja sen on todettu kohentavan myös mielialaa ja vähentävän stressiä. Sitruunamelissa puolestaan rauhoittaa sydäntä ja vatsaa, rosmariini auttaa ruoansulatus- ja ilmavaivoihin sekä edistää verenkiertoa. Uusimpien tutkimusten mukaan rosmariinilla on myös muistia parantava vaikutus. Inkivääriä olen itse käyttänyt flunssassa kuumiin juomiin, mutta inkivääri kuulemma auttaa myös matkapahoinvoinnin lievittämiseen ja nivelvaivoihin.

Hultenin Suojaa ruoasta -kirjan mukaan oreganolla on epätavallisen suuri antioksidanttikapasiteetti. Yhdessä ruokalusikallisessa oreganoa on yhtä paljon antioksidantteja kuin kokonaisessa omenassa.

Antioksidantit ehkäisevät hapettumista ja härskiintymistä eli prosessia, jossa ilman happi reagoi ympäristönsä kanssa. Esimerkkinä pellin ruostuminen tai voin vanheneminen ja haiseminen. Samalla tavoin prosessi tapahtuu elimistössämme. Antioksidantit suojaavat meitä solujen vahingoittumisilta, jotka voivat johtaa syöpään tai johonkin muuhun sairauteen. Ruoassa on antioksidantteja, joista tutuimmat lienevät C-ja E-vitamiini sekä seleeni.

Kreikassa yrttejä ei käytetä vain niiden maun tai ulkonäön takia vaan yrttien uskotaan olevan merkittävä osa kreetalaisten tervettä elämäntapaa ja pitkää ikää. Kreikassa yrttien päivittäinen saanti kuuluu yleisiin ravintosuosituksiin.

Eteläisessä Euroopassa yrtit ovat usein ruoanlaitossa pääosassa. Varsinainen ravintopommi on kaikille tuttu pesto, jota käytetään Italiassa ja Ranskassa pastan kanssa tai patojen ja keittojen mausteena. Itse olen tehnyt mm. tavallista basilikapestoa sekä punajuuri- ja porkkanapestoa. Juurespestot tehdään samalla tavoin kuin tavallinenkin, mutta kasvikset täytyy kypsentää ensin. Jos et ole vielä laittanut yrttejä itämään, vielä ehdit. Ja kaupasta kannettujen yrttien jämät kannattaa siirtää ruukkuun tai suoraan ulos multaan, ne kasvavat kyllä vielä.

Pestoon tarvitset:

1-2 dl basilikaa / rucolaa
1-2 dl persiljaa
2-4 valkosipulinkynttä
2 rkl pinjansiemeniä / manteleita
1 dl oliiviöljyä
2 rkl parmesania
suolaa, pippuria
(sitruunamehua)

Hienonna yrtit, valkosipuli ja pinjansiemenet sauvasekoittimella. Lisää juusto ja öljy. Mausta tarvittaessa. 
Jos haluat tehdä punaista pestoa, lisää joukkoon aurinkokuivattuja tomaatteja. Tavallisen basilikan sijaan voit käyttää kanelibasilikaa.