Lakritsi-pannacotta raparperikiisselillä

tiistai 4. heinäkuuta 2017




Modernia maakuntaruokaa -kirja on ylistys suomalaiselle ruokakulttuurille. Kirjan kansi enteilee eteeni avautuvan toinen toisensa perään kaikki suomalaiset perinneruoat tuttuina ja turvallisena. Ja sitä myöten myös kohtuullisen tylsinä. Mutta näin ei olekaan vaan Juuli Hakkarainen on uudistanut reseptejä juuri sen verran, että mielenkiinto herää. Kaisu Joupin upeat kuvat vievät suomalaiseen sielunmaisemaan ja houkuttelevat kokkailemaan välillä perinteisempiäkin ruokia. Mahtavaa, että Samuli Karjulan idea (Satokausikalenterin isä) toteutettiin näin hienosti Marttojen avustuksella. 

Kirjaan on siis koottu maakunnittain menukokonaisuuksia, joissa on käytetty alueelle tyypillisiä ruokalajeja ja raaka-aineita. Sen verran ehdin reseptien parissa viipyä, että huomaan niistä löytyvän jotain pientä uutta. Makaronilaatikkoon on lisätty maa-artisokkaa, särkipullat tarjotaan mallasmajoneesilla, muikut salsa verden kanssa ja marenki maustetaan roseepippurilla. Kokonaista menua ei aurinkoisena päivänä maltettu ruveta tekemään vaan poimittiin simppelit, nopeasti valmistuvat annokset: Pohjois-Pohjanmaalta ohraletut ja mätikastike (lipstikka teki mätikastikkeesta taivaallista), Keski-Suomelta punakaalisalaatti ja Uudeltamaalta tämä lakritsinjuurivanukas, joka omassa vääntyi heti lakritsi-pannacottaksi. Ohraletut muistuttivat kovasti blinejä koostumukseltaan, mutta olivat kovinkin kesäisiä mädin ja lipstikan kera. Kaalisalaatti oli yksinkertaisuudessaan niin hyvää, että aion tehdä sitä vastedeskin.

Modernia maakuntaruokaa on loistava tuliainen yhtä lailla niin nuorille kuin vanhemmillekin. Kirjan ilmestyminen osui juuri sopivaan saumaan, kun lähiruoka ja ruoan alkuperä mietityttävät niin monia. Tätä kirjaa lukiessa saa maistella suomalaista ruokakulttuuria ja käyttää kokkaillessa tuttuja raaka-aineita, joita on käytetty jo kauan ennen meitä.

Ilman tätä reseptiä ei minulle olisi tullut mieleenkään yhdistää lakritsaa ja raparperia, mutta näin vain lusikoimme puolison kanssa koko satsin kahteen pekkaan. Emmekä edes erityisesti pidä makeasta tai jälkiruoasta. Kokeile sinäkin!


 Lakritsi-pannacotta raparperikiisselillä   (6 annosta)
resepti Modernia maakuntaruokaa -kirjasta

Vanukas:
3 liivatelehteä
3 dl kuohukermaa
1 dl sokeria
2-3 tl lakritsinjuurijauhetta (Urtekram)
3 dl piimää

Raparperikiisseli:
3 dl raparperia pilkottuna
3 dl vettä
0,75 dl sokeria
1,5 rkl perunajauhoja + vettä
1,5 rkl sitruunanmehua
ripaus suolaa

Lisäksi:
kirvelinlehtiä
syötäviä orvokkeja koristeluun
raakalakritsirouhetta (Urtekram)

Valmista pannacotta laittamalla liivatelehdet kylmään veteen pehmenemään. (Pannacottasta tuli aika jämäkkää ja uskon kahden liivatelehden olevan riittävä hyytymiseen.) Mittaa sokeri, kerma ja lakritsanjuurijauhe kattilaan. Kuumenna kermaa samalla sekoittaen, kunnes sokeri sulaa joukkoon. Anna seoksen kiehahtaa ja nosta kattila pois liedeltä.

Purista liivatteista vesi pois ja sekoita se huolellisesti seoksen joukkoon. Sekoita piimä joukkoon. Kaada seos jälkiruokakulhoihin tai laseihin, peitä kelmulla ja nosta hyytymään jääkaappiin 4 tunniksi tai yön yli.

Mittaa raparperit, vesi ja sokeri kattilaan. Anna poreilla hiljalleen välillä sekoittaen, kunnes raparperit hajoavat ja sokeri liukenee. Sekoita perunajauhot pieneen määrään vettä ja lisää seos nauhana kiisselin joukkoon huolellisesti sekoittaen. Anna seoksen pulpahtaa ja siirrä kattila pois levyltä. Lisää sitruunanmehu ja suola kiisselin joukkoon ja sekoita. Ripottele kiisselin pinnalle sokeria ja jäähdytä huoneenlämpöiseksi ja nosta sitten vielä jääkaappiin viilenemään. Jaa kylmä kiisseli pannacottien päälle ja koristele kukilla ja lakritsirouheella.

Kuusenkerkkäsiirappia kahdella tapaa

perjantai 30. kesäkuuta 2017



Savossa oli juhannuksena onni myötä ja kuusenkerkät olivat vielä kasvussa. Näin pääsimme itse keräämään kuusenkerkkiä siirappia varten. Poimiseen sopivat kerkät ovat vaaleita, pehmeitä ja alle 5 cm pitkiä. Marjoihin verraten kerkät tekevät poikkeuksen, sillä niitä ei voi kerätä metsästä ilman metsänomistajan lupaa. Jos siis omistat läntin kuusimetsää, ole onnellinen ja kerää kerkkiä. 

Valmistin tai olen valmistamassa siirappia kahdella tapaa. Ensimmäiseksi laitoin satsin tulemaan auringon voimalla ja projekti on vielä kesken. Sokeri on kyllä alkanut sulaa, mutta koska lämpimiä aurinkoisia päiviä ei oikein ole ollut, sulaminen ottaa vielä aikansa. Toisen satsin keitin kattilassa ja olen lusikoinut siirappia jo kurkkukipuuni. Lukemani mukaan se toimii loistavana yskänlääkkeenä, ellei satu olemaan astmaatikko. Toiveissa kuitenkin olisi, että voisin käyttää kuusenkerkkäsiirappia esimerkiksi drinkkeihin, lettuihin, leivontaan, myslin valmistamiseen ja jogurttiin. Katsotaan nyt miten kauan tätä herkkua riittää. Ehkä niitä kerkkiä olisi pitänyt kerätä vielä enemmän. No, onneksi pakastimesta löytyy vielä yksi satsi. 

Siirappia voi halutessaan myös maustaa. Inkiväärillä maustettu siirappi sopii varmasti hienosti aasialaisiin  annokssiin ja jälkiruokiin, vaniljainen versio drinkkeihin ja jälkiruokiin. 

Kuusenkerkkäsiirappi aurinkoenergialla

Ota lasipurkki ja painele kuusenkerkkiä purkkiin, kunnes se on puolillaan. Kaada loppupuolikkaaseen sokeri. Voit käyttää mitä tahansa sokeria siirapin valmistamiseen. 
Nosta purkki aurinkoiselle ikkunalaudalle, laita lautanen päälle ja jää odottamaan. Auringon lämpö sulattaa sokerin ja kerkkien läpi sulaessaan se maustuu. Kun kaikki siirappi on sulanut, siivilöi siirappi käyttöä varten puhtaaseen purkkiin. 


Kuusenkerkkäsiirappi keittämällä

1 l kuusenkerkkiä
2 l vettä
4 dl sokeria

Laita kuusenkerkät likoamaan kylmään veteen yön ajaksi.

Siivilöi kerkät seuraavana päivänä ja siirrä ne kattilaan. Kaada 2 l vettä joukkoon ja keitä hiljalleen 1-2 tuntia. Siivilöi kerkät pois ja lisää veteen 4 dl sokeria. Keitä seosta vielä 1-3 tuntia ilman kantta.

Kaada siirappi puhtaisiin purkkeihin ja säilytä viileässä. Kuusenkerkkäsiirappi säilyy jääkaapissa tai kellarissa parikin vuotta.

HUOM! Osassa reseptejä siirappia keiteltiin useampia tunteja, mutta lyhyemmälläkin ajalla selviää. Lyhyemmällä ajalla siirappi on vaaleampaa, raikkaampaa ja juoksevampaa, pidempi keittäminen takaa puolestaan paksumman ja tummemman siirapin.

Perunatortilla

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017



Alkukesän parhaat annit löytyvät torilta ja sieltä ensimmäisenä ostoslistalle pääsevät uudet perunat. Ensimmäiset satsit syön keitettynä voin ja sillin kera, mutta seuraavat kattilalliset paisuvat suuriksi, sillä haluan perunoita jäävän yli. Seuraavana päivänä valmistan tähdeperunoista salaattia tai tortillaa, joka on suuri himoni. Omasta mielestäni tortilla on yksi parhaista ruoista upottaa oikeastaan mitä tahansa kasvistähteitä ja raastaa juuston jämät joukkoon. Tällä kertaa menin helpoimman kautta ja paistoin kypsät perunat ainoastaan munien kanssa piri piri -kanan kylkeen lisukkeeksi. Tortilla sopii salaatin kera erittäin hyvin myös lounaaksi. 

Tortilla    (paistinpannullinen riittää 2:lle lounaaksi tai 4:lle lisukkeeksi)

1 sipuli ohueksi leikattuna
2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
5-10 kypsää perunaa
(paprikaa suikaloituna)
suolaa, mustapippuria
4 kananmunaa
(muskottipähkinää raastettuna)

Kuumenna paistinpannulla öljyä ja kuullota sipulit. (Älä paista niitä kuitenkaan ruskeiksi niin kuin minä jättäessäni pannun ilman valvontaa.) Lisää perunat ja mausta ne hyvin. Tortillan voi tehdä myös raaoista perunoista, mutta silloin tulee varautua pidempään kypsymisaikaan. Kaadoin pannulle lisäksi paprikan jämät. Lisäsin myös muskottipähkinää mausteeksi, mutta se ei todellakaan ole välttämätöntä. 

Vatkaa munat sekaisin ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada seos peruna-sipuliseoksen päälle ja anna sen hyytyä. Kun munaseos on hyytynyt, käännä tortilla lautaselle ja valuta takaisin pannulle. Anna myös toisen puolen saada hieman väriä. 

Nauti tortilla heti lämpimänä tai kylmänä tapaspöydän valikoimassa. 




Kokeile myös korealainen katkarapu-pannukakku ja japanilainen okonomiyaki.

Korealainen katkarapu-pannukakku

maanantai 5. kesäkuuta 2017




Erilaiset munakkaat ovat usein arjen pelastajia ja tästä korealaisesta pannukakusta tulee seuraava. Ruoka valmistuu nopeasti eikä jää pekkaa pahemmaksi fiinimpänäkään iltana. Ihan sama miksi tätä ruokaa haluaa nimittää. Me nautimme pannukakkua osana korealaista illallista. Paistinpannulla näppärästi valmistuva ruoka on mukava lisä japanilaiselle okonomiyakille ja asteen verran kevyempi vatsan täyttäjä. Katkarapu-pannukakkuun on helppo upottaa tähteitä, mutta hyvä puoli on toisaalta se, että pannukakku valmistuu kohtuullisen vähillä raaka-aineilla. Täydellistä purtavaa kaltaiselleni kokille, jonka kaapeista löytyy aina jos jonkinlaisia purkkeja ja tähteitä. Tähän pannukakkuun sopivaa seesamiöljyä sain juuri kokeiltavaksi Urtekramilta.


Korealainen katkarapu-pannukakku 2 henkilölle tai 4 henkilölle alkuruoaksi
resepti Our Korean Kitchen -kirjasta

200 g katkarapuja
2+2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
1 tl seesaminsiemeniä
2 tl paahdettua seesamiöljyä
100 g vehnäjauhoja (kokojyvä- tai spelttijauhot)
3 rkl riisijauhoja
2 kananmunaa
2 rkl öljyä
6 kevätsipulin vartta hienonnettuna
1 tuore punainen chili hienonnettuna
suolaa, mustapippuria


Kaada katkaravut kulhoon ja mausta ne kahdella valkosipulinkynnellä, seesaminsiemenillä, seesamiöljyllä, suolalla ja pippurilla. Siirrä kulho sivuun odottamaan ruoan valmistumista. Jos et halua käyttää katkarapuja, voit lisätä muut ainekset suoraan taikinaan makua antamaan.

Yhdistä seuraavaksi kastikkeen ainekset pienessä lasissa.

Tee taikina yhdistämällä vehnäjauhot, suola, kananmunat, valkosipulin loput ja 1,5 dl kylmää vettä. Taikina saa olla paksuhkoa.

Lämmitä öljyä paistinpannulla. Kaada noin puolet taikinasta pannulla ja levitä sen jälkeen kevätsipulit, chilit ja katkaravut päälle. Kaada loppu taikina päälle ja ripottele päälle vielä kevätsipulia tai haluamiasi yrttejä.

Paista pannukakkua 3-4 minuuttia tai kunnes se on kauniin ruskeaa. Käännä pannukakku sen jälkeen lautasen avulla ympäri ja paista toista puolta vielä 3-4 minuuttia tai kunnes pannukakku on kypsää.

Leikkaa pannukakku paloiksi ja nauti dippikastikkeen kanssa.

Kastike
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
2 rkl soijakastiketta
1 tl riisiviinietikkaa
1 tl paahdettua seesamiöljyä
0,5 tl seesaminsiemeniä




* * *

Kokeile myös korealaista bibimbapia!

Raflassa - Public House Huurre Kalevassa

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017



Kun Kalevan Huurre avattiin parisen vuotta sitten, painuimme sinne heti burgereiden kimppuun. Ravintolalle oli selvästi tilausta, sillä Kalevassa ei tuolloin juuri ollut kovin mainittavaa ruokatarjontaa. Ja vaikka itsekin asumme aivan eri suunnalla, olemme käyneet siellä yleensä kesäisin siirtolapuutarhalta käsin. Aika harvakseltaan siis, joten oli melkoisen mukavaa päästä sinne Tampere Food Clubin bloggaajien kanssa maistelemaan paikallisia oluita ja uuden ruokalistan antia.

On ollut aikoja, jolloin minäkin olen olutta juonut enemmän, mutta alkuperällä ei ole juuri tuolloin ollut merkitystä. Kunhan se on ollut märkää ja kylmää. Olen vaihtanut sutjakasti itseni oluesta viinilasin ääreen, mutta mies kyllä kiitettävästi tuo tänäkin päivänä kaikki uudet oluet maisteltavakseni. Kaikkien lasillisten perusteella minusta on kuoriutunut saisonin juoja. Kaleva Brewingilla ei ole saisoneita valikoimassaan, mutta muita maittavia oluita tietenkin.


Kaleva Brewing on Juha Kanniston, Juha Sorsan ja Mika Koron yhteinen hanke. Juha veti meille panimokierroksen esitellen oluen valmistuksen maltaiden rouhimisesta mäskäykseen, jolloin maltaista saadaan irtoamaan sokerit ja mäski siivilöidään sen jälkeen ja pumpataan tankkeihin käymään 15- 22 asteeseen. Olutta kypsennetään sen jälkeen vielä pienemmässä lämpötilassa ennen kuin sitä päästään pullottamaan. Ellen väärin muista, Juha kertoi oluen valmistamiseen kuluvan noin kuukauden päivät.

Ja näitä Kaleva Brewingin tuotteita pääsee tietysti maistelemaan Huurteen puolella. Kolmen kipaleen maistiaissetti kustantaa 10 euroa. Särvintä kaipaaville siihen suositellaan slider-lautanen yhteishintaan 29 euroa.



Huurteen keittiöpäällikkö Jussi Saarinen oli suunnitellut meille hyvän kattauksen listalta. Saimme nauttia viiden normaalia pienemmän annoksen kokonaisuuden. Ilta käynnistettiin perunaisella lätyllä, jonka sisällä oli jokirapusmetanaa. Mausteeksi vielä pikkelöityä sipulia, ruohosipuliöljyä ja balsamiviinietikkaa. Nam! Mä rakastan, kun suomalaisista pubeista saa hyvää ruokaa. Jos et ole vielä pubiin astunut lounaalle tai illalliselle, suosittelen lämpimästi Huurretta.


Ribsit eivät välttämättä ole kaikkien herkkua, mutta minä tietysti rakastan niitä. Olenhan saanut kulinaarisen herätyksen ribseihin raveissa 1980-luvulla, jolloin ne maustettiin grillimausteella. Nämä finger ribsit ovat kaukana niistä ja niin taivaallisen hyviä! Barbequekastiketta ja chiliä, tarvitseeko sanoa muuta? Liha on niin kypsää, että melkein putoaa ottaessa sitä käteen.


Bataattiranskalaiset löytyvät jo aika monesta kuppilasta, mutta täytyy kyllä todeta näiden onnistuneen eilen upeasti. Rapeita ja pehmeitä samaan aikaan. Juuri niin kuin pitääkin.


Saimme maistiaisen myös caesarsalaatista jättirapuvartaalla. Rapujen tilalle voi halutessaan vaihtaa pekonin, mutta rapu on kyllä minun mielestä parempi. Klassikko vertaansa vailla.


Lopuksi vielä illan makupala - reuben bread! Huurteen omalla barbequekastikkeella siveltyä, revittyä lihaa, coleslawta, marinoitua punasipulia ja soosit päälle. Lista-annokseen kuuluu myös ranskalaiset tai salaatti mukaan.

Ilta oli melkoista herkuttelua annos toisensa perään. Yhtään huonoa annosta en maistanut. Tämä kertoo varmasti keittiön kokkailujen olevan erittäin tasalaatuisia. Se jos mikä on parasta. Ja pakko kyllä myöntää, että yhtään ei tullut hampurilaista ikävä, vaikka listalta ne löytyvätkin. Itse asiassa saatan jo olla sitä mieltä, että nämä maistetut annokset pesevät hampurilaiset mennen tullen. Puoliso on taatusti eri mieltä ja arvatenkin suuntaamme Huurteeseen alta aika yksikön hampurilaiselle.


Kiitos Public House Huurre & Kaleva Brewing ihanasta illasta herkkujenne parissa!


Kipparin morsian. All rights reserved. © Maira Gall.